Osalliseksi omaan elämään! Hyvinvointihanke

Tavoitteet

Lisätä oppilaiden hyvinvointia ja osallisuuttaja digitaitoja näiden asioiden tukemisessa. Lisätä oppimisen omistajuutta ja oppilaan käsitystä itsestään oppijana. 

Mitä tehtiin?

Olemme työskennelleet ilmiöinnovaatiomme parissa kolmen lukuvuoden ajan. Jaksojen pituudet ovat vaihdelleet viikosta kahteen. Työskentelymme aluksi olemme kehitelleet elämyksellisen osuuden, jolloin oppilaat ”rypevät” kulloisenkin ilmiöteeman ympärillä. Elämyksellisyys on tarkoittanut mm. marjojen maistelua, lepopaikkojen pienoismallien muovailua, luonnossa selviytymis- draamatyöpajaa tai unimusiikin tekemistä. Tutkimusaiheen ja tutkimuskysymyksen valinta on ollut jaksosta riippuen joko oppilaskohtainen tai koko ryhmän yhteinen tehtävä. Tutkimusmenetelmät, kuten haastattelu tai havainnointi on otettu yhä monipuolisemmin käyttöön taitojen karttuessa. Ilmiöjaksoa on arvioitu yksilöllisesti tai ryhmän kesken. Toisesta ilmiövuodesta lähtien jokainen oppilas on tehnyt ilmiötyöstä portfolion alkua/arviointia OneNoteen.  

Miten tehtiin?

Liikkuminen-vuosi toteutettiin syksyn osalta kahden viikon mittaisena. Koulun aikuiset ottivat menetelmävastuita (kirjat/tietokoneet/draama/muovailu) ja oppilaat saivat luokkakohtaisesti opastusta omiin tutkimuskysymyksiinsä. Liikkuminen luonnossa-ilmiöjaksomme huipentui koko koulun yhteiseen ilmiömessuun, jossa tutkimustuotoksia, kuten postereita, pienoismalleja, pelejä tai tutoriaaleja esiteltiin muille koulun oppilaille, sekä oppilaiden vanhemmille. Tuotokset painottuivat innovaation aluksi postereihin.  

 

Liikkuminen-kevät jaksolla koululla oli koko koulun yhteinen liikkumishaaste. Opettajien ohjausvastuut jaettiin teemoittain, minkä jälkeen oppilaat jaettiin teemaryhmiin heidän omien kiinnostusten perusteella ennen työskentelyn aloittamista. Tuotokset olivat monipuolisempia kuin aiemmalla jaksolla, kun ilmiö-ajatus oli alkanut olla oppilaille tuttu. 

 

Ravinto-vuosi toteutettiin syksyllä niin, että heittäydyimme yhdessä erilaisten luonnosta saatavien makujen pariin. Jokainen opettaja ohjasi pajaa, johon jokainen koulun oppilas vuorollaan osallistui. Teimme koko koulun voimin karjalanpiirakoita ja nautimme yhdessä upean itsenäisyyspäivälounaan. Karjalanpiirakoidenvalmisuksesta teimme yhdessä videon, joilla oppilaat kertovat työskentelystä. Oppilaiden tuotoksia ilmiöjaksolta olivat mm. ruoanvalmistus-tutorialit tai ruokareseptit. 

Kevään ravinto-ilmiö toteutettiin koko koulun yhteisenä työskentelynä, jonka aikana oppilaat pääsivät suunnittelemaan omaa piknikvilttiä koko koulun yhteistä piknik-tapahtumaa varten. Jakson aikana oppilasryhmä valitsi oman näkövinkkelinsä piknikeväiden valintaan (edullisuus, eettisyys jne.) Piknikeväiden valintaan ja hankintaan oli ennalta sovittu määrä rahaa, joten jokaisen ryhmän oli sekä osattava suunnitella oman ryhmänsä rahankäyttö, että käydä hankkimassa eväät kaupasta. Ravinto-urbaani-ilmiöjaksomme huipentui koko koulun yhteiseen ilmiöpiknikkiin, johon myös vanhemmat osallistuivat.      

Lepo-vuosi aloitettiin syksyllä elämyksellisillä pajoilla, joilla pohdittiin hyvän unen edellytyksiä, harjoiteltiin petaamista, puhuttiin iltarutiineista, harjoiteltiin rauhoittumista ja tehtiin unilauluja. Lisäksi rakennettiin lepopaikkoja (taikataikina, rakentelupalat, teltat). Unilelut kulkivat koulutyössä koko ilmiöjakson ajan. Työskentely toteutettiin luokkakohtaisesti niin, että jokainen opettaja otti luokkakohtaisen ohjausvastuun ilmiötyöskentelystä. Oppilaiden kanssa harjoiteltiin hyvän tutkimuskysymyksen tekemistä ja oman työskentelyn arvioimista.  

Keväällä lepo-urbaani-ilmiöjaksomme painottui kokonaan elämyksellisyyteen. Elämyksellisyyden avulla syvennyimme havainnointiin tutkimusmenetelmänä. Teimme unipäiväkirjaa ja kävimme yökylissä. Retkeilimme rauhoittumisen paikkoihin ja teimme havaintoja. Vierailimme kahden viikon aikana levon paikoissa, kuten hotellissa ja teimme jälleen havaintoja. Jakson lopuksi nautimme luokkien tekemistä elokuvista ilmiötyöskentelyn ajalta, sekä saimme eri alojen yötyöntekijöitä haastateltaviksemme. 

 

Osallistujat

Ilmiötyöskentelyymme on osallistunut koulumme henkilökunnan ja oppilaiden lisäksi vanhemmat, draamaopettaja, karjalanpiirakoiden tekijä-mummot, videotyöpajan ohjaaja-opettaja, vierailevat yötyöntekijät ja vanhempaintoimikunta. 

Arviointi

Toisesta ilmiövuodesta lähtien jokainen oppilas on tehnyt ilmiötyöstä portfolion alkua/arviointia OneNoteen. 

Materiaalit

Materiaalien valinta on riippunut oppilaan tutkimuskysymyksestä. Posteriin on tarvittu askarteluvälineitä, pienoismalleihin styrox-massaa/tikkuja/muovailuvahaa, digituotoksiin iPadeja ja tietokoneita, ja esityksiin lavasteita.  

Plussat

Koko pieni työyhteisömme on osallistunut ilmiötyöskentelyyn. Ilmiöviikot järjestetään koko koululle samanaikaisesti. Suuri osa jakson työskentelystä järjestetään koko koululle yhteisesti. Yhteisöllisyys on vahvasti läsnä.  

Kehitettävää

Pienten oppilaiden kanssa ohjauksen tarve on suuri. Näin ollen ohjausvastuun laajuus ja intensiivisyys raamittaa teemojen ja tutkimuskysymysten valintaa. Tasapainoilu oppilaan itsenäisen tutkimisen ja elämyksellisen oppimisen välillä vaatii erityistä suunnittelua ja koko työyhteisön panosta. Olemme kokeilleet monia tapoja arvioida ilmiötyöskentely-prosessia. Tavoitteena tulevaa varten olisi saada siitä enemmän oppilaslähtöistä ja oppilaalle itselleen näkyvää.