Meidän Siltis!

Meidän Siltis

Tavoitteet

  • Ymmärtää mitkä seikat vaikuttavat omaan hyvinvointiin
  • Ymmärtää, miten yhteisen edun edistäminen voi vaikuttaa omaan hyvinvointiin
  • Ryhmätyötaitojen kehittyminen (eri-ikäiset työskentelevät yhdessä)
  • Kehittää vastuun ottamista omasta työskentelystä
  • Kehittää tutkivaa oppimista
  • Konkreettisen tuotoksen valmistaminen Siltis-Messuille
  • Koko koulun hyvinvoinnin lisääminen

Mitä tehtiin?

Toteutimme koko koulun ilmiön, joka huipentui Meidän Siltis -hyvinvointimessuihin. Ilmiössä toteuttamistapana oli tutkiva oppiminen ja tarkempana työvälineenä koulujen muotoilupolku.

Miten tehtiin?

Koulu jaettiin kolmeen moduuliin: sosiaaliset suhteet, henkinen ja fyysinen hyvinvointi sekä lähiympäristö. Oppilaat saivat vaikuttaa siihen, mihin moduuliin heidän luokkansa osallistui. Näiden moduulien sisällä ryhmät jaettiin siten, että ryhmässä oli jäseniä kaikilta moduuliin kuuluvilta luokka-asteilta. Ryhmät muodostettiin luokissa tehdyn kiinnostuskartoituksen jälkeen. Kukin moduuli työskenteli yhteensä neljä päivää, aina kaksi päivää kerrallaan. Ilmiömoduulit työskentelivät neljän oppitunnin ajan, joten näinä päivinä saattoi olla muitakin oppitunteja. 

Jokaisella moduulilla oli luotuna Google Classroomiin oma muistikirja, jonne jokaisen työskentelypäivän jälkeen ryhmät dokumentoivat ja palauttivat päivän työskentelyn tulokset.

Messupäivä oli jaettu kolmeen osaan, jossa yhden moduulin ryhmät esittivät vuorollaan tutkimustuloksiaan pitkin koulua ja koulun pihaa. Muut ryhmät kiersivät ja jättivät palautteen ryhmille Sepon kautta, josta löytyi myös messukartta.

Osallistujat

Ilmiöön osallistui koko koulu oppilaita ja opettajia myöten. Kuitenkin vain yksi moduuli työskenteli kerrallaan, jolloin muiden moduulien oppilailla oli lukujärjestyksen mukainen koulupäivä. 

Arviointi

Sekä ryhmät että kukin oppilas tekivät työskentelystään itsearvioinnin. Ryhmiä ohjaavat opettajat antoivat suullista palautetta työskentelyjen aikana.  Messujen aikana ryhmien pistellä käyneet jättivät ryhmille palautetta Sepon kautta. Myös opettajien kesken arvioitiin ilmiön onnistumista YS-ajalla.

Materiaalit

Oppilailla oli käytössään koko koulu: askartelutarvikkeet, käsityöluokat, liikuntavälineet, AV-laitteisto sekä koulun piha. Lisäksi koulun kaikki tietokoneet, ipadit ja oppilaiden omat puhelimet olivat tarpeen mukaan käytössä. 

Plussat

  • Työskenteleminen oman koulun sekä lähialueen hyvinvoinnin edistämiseksi.
  • Oppilaiden toisiinsa tutustuminen sekä yhteistyö yli luokkarajojen.
  • Vanhempien osallistaminen ilmiöön messujen avulla.
  • Monipuolisten tuotosten valmistuminen (esim. videot, dokumentit, käsityöt, laulu, nettisivut, ohjekirjat jne.)


Kehitettävää

  • Ryhmien jäsenten tasapuolinen osallisuus.
  • Messuilla esiteltyjen ideoiden säilyttäminen ja käyttöönotto.
  • Ilmiöjakson ajankohta oli liian loppukeväästä