Ilmiöillä uutta oppimista ja opettajuutta luomassa

Ilmiötyö aitona osana arkista koulutyötä

Tavoitteet

Tieteenalojen yhteistyö

Opettajuuden muutos

Oppimisen laaja-alaisuus ainejakoisuuden sijaan

Mitä tehtiin?

Kukin oppiaine antaa suhteessa kokonaistuntimääräänsä yhtä paljon tunteja peruskoulun aikana ilmiöopetukseen.

Kunkin ilmiöopiskelujakson aikana neljä oppiainetta valjastetaan tähän moninaiseen opiskeluun. Lukujärjestykseen on merkitty ilmiötunnit, joiden aikana ilmiöaiheeseen tutustutaan kunkin oppiaineen näkövinkkelistä.

Miten tehtiin?

Yhteisopettajuus ja yhteissuunnittelu tukevat ilmiöiden suunnittelua ja toteutusta.

Oppilaiden kanssa käydään vuosittain läpi valittuja ilmiöitä ja mietitään uusia tulokulmia tai muutosehdotuksia aiheisiin.

Opettajat suunnittelevat ilmiöitä yhdessä useamman kerran vuodessa.

Osallistujat

Koko kouluyhteisö osallistuu ilmiömäiseen opiskeluun.

Arviointi

Ilmiöopiskelun aineita ja oppilaiden toiveita mietitään vuosittain vaikka ilmiöaiheet sinällään pysyvät samoina läpi peruskoulun.

Materiaalit

Sähköiset oppimisympäristöt sekä monipuolinen tekeminen retkineen ovat elimellinen osa ilmiöopiskelua läpi peruskoulun.

Plussat

Oppilaiden aito osallisuus ja mielekkyyden kokemus

Struktuurit ja "scaffolding", esimerkiksi tutkivan oppimisen malli

Avoimet tehtävät

Monipuoliset ilmaisukeinot ja luovuus

Oppimisympäristön laajentaminen

Autenttiset tehtävät ja autenttiset yleisöt

Luokka ja ryhmä oppivina yhteisöinä

Digitaalisuus yhteisöllisenä työvälineenä

Opettaja asiantuntijana, valmentajana ja organisoijana


Kehitettävää

Ainejakoisen tiedemaailman ohut perinne poikkitieteellisyyteen

Aineiden tasavertaisuus

Vaatii yhteisuunnittelua ja uutta opettajuutta

Perinteisen projektiopiskelun ongelmat

Miten tukea syväoppimisen taitojen kehittymistä

Arviointi