Jätkäsaaren peruskoulu on lähtenyt rohkeasti ja innovatiivisesti toteuttamaan tutkivaa ilmiöoppimista joka päivä. Lukuvuosi jakautuu viiteen ilmiöjaksoon, joissa perehdytään monialaisesti esimerkiksi turvalliseen lähiympäristöön, kulttuuriin, luonnontutkimiseen tai teknologiaan. 


Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala palkitsee säännöllisesti innovatiivisia oppimisen ratkaisuja. Helmikuussa palkinnon sai Jätkäsaaren peruskoulun ilmiöoppimisen malli, jossa monialaisten ilmiöiden parissa työskennellään kaksi ensimmäistä oppituntia joka päivä. Iltapäivisin on vuorossa niiden taitojen opiskelua ja niiden oppiaineiden tunteja, jotka jäävät vähemmälle kulloinkin työn alla olevan ilmiön opiskelussa.

Elokuusta syyslomaan saakka oppilaat työskentelivät Jätkäsaaren lähiympäristöön painottuvan Turvallinen maailma -teeman parissa. Seuraavassa, joululomaan saakka jatkuneessa Kulttuurien keskellä -ilmiöjaksossa käsiteltiin muun muassa lasten oikeuksia, kulttuuria, harrastuksia ja terveellisiä elintapoja. Alkuvuoden ensimmäinen ilmiöjakso oli puolestaan teknologiaan painottuva Tutkin ja koodaan ja hiihtoloman jälkeen vuorossa on Tarinoiden aika. Kevään viimeinen ilmiöjakso on Luontohaaste.

 

Opetussuunnitelma ja oppilaiden kiinnostus määrittävät tutkittavat aiheet


Jätkäsaaren peruskoulun rehtori Kirsi Myllymäki kertoo, että toteutettavat ilmiöjaksot määritetään koulun opetussuunnitelmassa, ja niitä täsmennetään vuosittain. Oppilaat valitsevat omat tutkimuskohteensa valittujen ilmiöiden sisällä. Esimerkiksi Tutkin ja koodaan -jaksolla oppilaita kiinnosti muun muassa, miten puhelimet ja tietokoneet on rakennettu ja miten ne toimivat ja miten sähkö syntyy. Kulttuuri-ilmiöjaksolla oppilaita kiinnosti esimerkiksi mitä kaikkea ihmiset tekevät työkseen, miten elämänkulku menee lapsuudesta eteenpäin ja miten oma suku on muodostunut.


Opiskelu alkaa valittuun aiheeseen virittäytymisellä sekä tavoitteiden ja käsitteiden määrittelyllä. Jätkäsaaren peruskoulussa järjestetään kielirikasteista opetusta, joten käsitteitä opiskellaan myös englanniksi. Seuraavaksi kartoitetaan, mitä tutkittavasta aiheesta jo tiedetään ja mitä halutaan selvittää. Oppilaat pohtivat, miten aihetta voi tutkia, mitä tietolähteitä kannattaa käyttää ja ketä voisi haastatella. Oppilaat työskentelevät ja tutkivat aihetta yksin ja yhdessä. Opiskelussa hyödynnetään erilaisia yhteistyökumppaneita, asiantuntijoita ja vierailukohteita. Lopuksi esitetään tuotokset muille ja opitaan toisilta.
 

”Ilmiöjaksoihimme sisältyy aina joku konkreettinen teko, joka tukee opiskeltuja aiheita ja ilmiöjakson tavoitteita. Esimerkiksi Kulttuurien keskellä -ilmiöjaksolla osallistuimme Unicef-kävelyyn ja Turvallinen maailma -jakson lopussa maalasimme yhdessä asfalttiin räsymattoja, jotka muistuttivat alueella liikkuvia koulun läheisyydestä. Ilmiöjaksot päättyvät juhlaan tai muuhun yhteiseen tilaisuuteen, jonne kutsutaan myös huoltajat”, Kirsi Myllymäki kertoo.

 

Tavoitteellista ja ohjattua yhdessä oppimista


Jätkäsaaren peruskoulun oppilaiden huoltajilta on saatu hyvää palautetta ilmiöoppimisesta. ”Ilmiöjaksojen päättyessä esittelemme huoltajille, mitä kaikkea olemme tehneet. Esimerkiksi Tutkin ja koodaan -jakson päätteeksi huoltajat pääsivät ohjelmoimaan, koodaamaan, mittaamaan ja tekemään geometrisia muotoja. Näin voimme konkretisoida ja tehdä tutuksi oppimista ja työskentelytapoja. Olemme saaneet osoitettua, että ilmiöoppiminen tarkoittaa tavoitteellisia ja ohjattuja kokonaisuuksia, joissa lähtökohtana ovat lasten omat kiinnostuksen kohteet sekä heidän vahva osallistumisensa suunnitteluun, toimintaan ja arviointiin”, Kirsi Myllymäki toteaa.


Kirsi korostaa, että mitä kattavammin ilmiöoppiminen saadaan sisällytettyä rakenteellisesti koulun arkeen, sen helpompaa sitä on toteuttaa. ”Lähdimme rohkeasti liikkeelle uuden opetussuunnitelman pohjalta ja rakensimme kokonaisvaltaisen tavan toteuttaa ilmiöoppimista. Tällä hetkellä koulussamme on vuosiluokat 1−3, mutta tarkoituksenamme on laajentaa tämä työskentelytapa koko yhtenäiseen peruskouluun eli yhdeksänteen luokkaan saakka. Haluamme myös kehittää työskentelyämme edelleen, esimerkiksi tavoitteiden asettelun ja arviointimenetelmien osalta”, hän jatkaa. 
 

Palkinnon jakanut kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen toteaa, että Jätkäsaaren ilmiöoppimisen malli on uuden oppimisen ytimessä. ”Jätkäsaaren peruskoulussa toteutetaan ilmiöoppimista kokonaisvaltaisesti, tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Oppimisessa käytetään koko kaupunkia oppimisympäristönä ja hyödynnetään teknologiaa tarkoituksenmukaisesti ja monipuolisesti. Oppilaiden osallisuus ja aktiivisuus ovat keskiössä ja oppimista arvioidaan jatkuvasti. Yhdessä tekeminen ja toisilta oppiminen toteutuvat mainiosti sekä oppilaiden vertaisoppimisessa että yhteisopettajuudessa”, Liisa Pohjolainen kertoo palkitsemisen perusteista.

Jätkäsaaren peruskoulun palkittiin ilmiöoppimisen toteutuksesta